Inkkarit ovat täyttäneet 6 viikkoa. Enää viikko, ja sitten nämä maailman helpoimmat pennut muuttavat omiin koteihinsa.

Tytöt kävivät maanantaina eläinlääkärissä sirutuksessa sekä pentutarkastuksessa. Eläinlääkärin ensimmäinen kommentti oli: ” Nämä pennut on olleet ruoka-aikaan kotona.” Ja tottahan se edelleen on, inkkarit ovat pulleita ja hyvin tyytyväisiä pentuja. Sirut menivät niskaan ilman inahdustakaan. Tytöt ovat myös kaikilta osin terveitä pentuja. Ainoastaan kulmahampaista tuli maininta. Niin on tullut jokaiselle pentueellemme, ja kaikilla pennuilla on hampaat asettuneet kohdalleen pysyvien hampaiden vaihtuessa maitohampaiden tilalle.

Inkkarit ovat nyt kevätsäiden ilmaannuttua käyneet ulkoilemassa muutaman minuutin ajan. Kylmältä hanki paljaan masun alla tuntuu, joten nopeasti inkkarit juoksevat sisälle lämpimään.

Colorassin Inka ”Nala”

Nala on oppinut pyrkimään syliin. Kun on tarpeeksi kauan talon nurkkia tutkittu, varpaita purtu, kaikkea liikkuvaa jahdattu ja siskon kanssa leikitty, Nala tulee uikuttamaan jalkojen juureen ja pyytää syliin. Ja kyllähän tuollaiseen pyyntöön heltyy. Yksi huono tapa siis opittu jo kasvattajan luona!

Mitä tää valkoinen maa tarkoittaa?

Joko pääsis lämpimään?

Aika liukas tää pöytä täällä hei!

Colorassin Iowa ”Sylvi”

Sylvi  on seikkailumielinen ja hyvin utelias pentu. Sylvi seuraa ihmisiä joka paikkaan, ja kissojakin on jo uskallettu haistaa. Toinen kissa vaan on kovin kiinnostunut jahtaamaan Sylvin häntää, ja siitähän Sylvi ei yhtään pidä! Sylvi on oppinut rauhoittumaan hyvin syliin, ja nukkuu mieluusti kainalossa.

Täältä tullaan!

Ja voisin tulla sisälle N-Y-T! NYT!!!

Hei, tältä pöydältähän voi peilailla itseään!